Vielä viime lauantaina sen verran, että illalla pikkusiskoni vietiin hohtokeilaamaan, ruokailemaan hienostuneesti sekä nauttimaan stand-upista ja mahtuipa iltaan myös baarissa pyörimistä sisältäen KARAOKEVEDON!!! Kyllä, uskaltauduimme sisareni kanssa estradille esittämään yhden biisin yhdessä. Se jännitti aina siihen saakka, kunnes sai ensimmäisen äänen ulos. Sen jälkeen siitä jopa ihan nautti. Wau meille! :)
Tälle viikolle mahtui myös upea yllätys (eilispäivälle), kun Mies oli keksinyt järjestää minulle etukäteisyllätyksen syntymäpäiviäni ajatellen. Hän oli pyytänyt Lakirouvan meille olemaan Pikkumiehen kanssa muutaman tunnin ja tuli noutamaan minut kotoa tyylikkäästi avoautolla. Ajoimme ensin kahvittelemaan, jonka jälkeen matka jatkui kauniiden ja aurinkoisten maisemareittien kautta lähikunnalta vuokratulle rantahuvilalle, jossa odotti yksityiskokki mielettömän Menun kanssa! Olen niin otettu tästä, etten voi sitä sanoin kuvailla. Juuri sellaista "luksusta" arkeen, josta nautin suunnattomasti ja se, että saimme olla aivan kaksin teki siitä vielä upeampaa! <3 Rantabaariinkin poikkesimme ennen jälkiruokaa konjakeille ja ruokailun jälkeen huristelimme päästämään Lakirouvan sovitteluun ja jatkoimme perheen kesken edelleen ihanan aurinkoiseen ilmaan ulkoilemaan, jonka jälkeen poikkesimme vielä ulos syömään, jotta iltapalakin hoitui helposti. Ah, mikä Mies minulla on! Tänään "hemmottelu" jatkui vielä kampaajakäynnillä ja kulmapigmentoinnin jatkokäynnillä. Otin hiuksiini kevään kunniaksi hieman ohuita raitoja ja kulmiin lisättiin vielä vähän väriä ja muotoa korjailtiin naisellisimmiksi. Olivat minulle turhan terävän muotoiset. Nyt onkin sitten sekä tukka että naama kunnossa! :) Tämän jälkeen Mies ja Pikkumies tulivat hakemaan minut anoppilaan, jonne tuli myös Jäsenkorjaaja, joka laittoin sekä minun että anopin selät kuntoon. Parhautta. Olen aivan taivaassa kaikesta tästä!
Omavaraisuuskoulutuksen viimeisin kerta jäi nyt välistä, mutta sain onneksi materiaalit sähköpostiini. Siihen liittyen paljastan, että hain Luonto- ja ympäristöalalle Luonnonvaratuottajan opintoihin. Saapa nähdä miten käy vai otanko kuitenkin Puutarhatalouden (maisemasuunnitelijan) opiskelupaikan sittenkin vastaan... Toisaalta jos sen otan niin se tarkoittaisi syksystä lähtien kuukaudessa aina yhden viikon olemista pois kotoa, enkä pidä opiskelujen aloittamista vielä mitenkään kiireellisenä, sillä Pikkumies on kuitenkin vasta ensi kuussa vuoden ikäinen ja tämä on niin ainutkertaista vauva-aikaa. Päivä kerrallaan, vai miten sitä sanotaan!? ;) Mutta saa nyt yleensäkin nähdä, miten käy ja miltä se sitten tuntuu.
Kertakaikkisen upeaa, kun aurinko on löytänyt tiensä tänne Pohjolaan! Antaa niin pajon virtaa tuo valoilmiö taivaalla.
Sain viimein luettua loppuun Paula Salomaan kirjan "Vapauta sisäinen loistosi" ja täytyy kyllä sanoa, että kirja teki minuun suuren vaikutuksen. Täytyy varmaan lukaista se vielä uudelleen, sillä kirja käsitteli ihanalla tavalla itsensä hyväksymistä, elämän monimuotoisuutta ja hyvää vanhemmuutta. Suosittelen jos tuntuu, että olet valmis kasvamaan pienen askeleen omalla polullasi! Kirja pisti miettimään muttei kertonut mitään "totuutena". Kolahti.
Itselläni on selvästi vielä paljon tekemistä tunteiden hallinnan kanssa ja toivottavasti nyt asiasta enemmän opiskeleminen, ayurveda eli kehotyypilleni oikeanlainen ravinto, liikunnan ja mielikylpyjen lisääminen sekä käytönnönharjoitukset auttaisivat minua tällä tiellä eteenpäin. Se ei ole muille ja saati itsellekään helppoa elää kaikkea aina niin suurella tunteella. Tasaisempikin ja rauhallisempikin elo riittäisi... Onneksi olen jo matkalla ja ymmärtänyt ainakin sen, että mitä ennemmän "ymmärrän" sitä selvämmin tajuan sen, kuinka vajavainen vielä olen.
Päivän sanoina syvä kiitollisuus, suvaitsevaisuus ja anteeksianto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti