Kaikenkattavat kuulumiset

Piti ihan käydä lukaisemassa, että mitä sitä on viimeksi kirjoitellut, sen verran tuli pitkä tauko. Nyt en meinaa kirjoitella ruuasta lainkaan. Paljon on ehtinyt tauon aikana tapahtumaan... Painoa on lähtenyt, tullut takisin ja taas lähtenyt ja taas tullut... :P Yhtä huopaamista on ollut. Mutta ei kukaan väittänytkään tämän olevan helppoa :P Onneksi kohta on kesä! Ja nyt kun yösyötöt ovat loppuneet niin alan vähentemään pikkuhiljaa myös päivätissittelyjä, että eiköhän se suklaanhimo ym saada jotenkin kuriin. Pikkumies on kuitenkin jo yli 9 kuukautta, joten eiköhän se luonnollisesti vähene kohta kuitenkin... Minulla ja Pikkumiehellä on reissu reilun viikon päästä edessä ja siellä meinaan ihan täysin imetellä (toki muutakin annan, ei enää täysimetystä;) mutta sen jälkeen voisi alkaa vähennellä. Pojan ehdoilla. Tosin, meillä on se Santoriinin reissu tulossa toukokuussa, että sielläkin olisi helppo tissittää... Hmm, no katsoo nyt miten hommat menevät.

Olen huomenna menossa taas fysiohierontaan (PELASTUS!!!) jonka jälkeen Kaaso ja Koiraneiti tulevat kahvittelemaan. Iltapäivällä on luvassa tatuoinnin korjausta (peitän vanhan kuvan uudella, siistimmällä) ja odotan sitä innolla. Käsivarteeni tulee kaksi sulkaa; mies ja lapsi <3 Kävin tänään juttelemassa tatuoitsijan kanssa ja varmasti tulee ihan loistava kuva. Innostuin (tapani mukaan) isommastakin kokonaisuudesta, mutta Miehen kanssa sovittiin, että jos haluan sitä vielä vuoden päästä niin otatan sen sitten.

Tuleva Kyproksen reissu meinaa hieman jännittää... Lähinnä, kun Pikkumies on nyt keksinyt eteenpäin menemisen jalon taidon, jonka lisäksi pyrkii myös ylöspäin. Tänäänkin hän kipusi itse sohvaa vasten ja päästi sitten tietysti kädet irti :/ Onneksi on kovapäinen... :)

Käyn vielä ennen reissua, ensi maanantaina, lisäilemässä väriä kulmiini eli kulmapigmentoinnissa niin on kiva olla reissussa huolettomammin. Ripsipermanentti on pysynyt hyvin jo kohta kaksi kuukautta, että ripsiin käyn lisäämässä vain vähän väriä niin saa jättää meikkipussin kokonaan kotiin. Vaikka ei sen niin kai väliä siellä olisi muutenkaan meikkailla, kun serkun ja lasten kanssa matkustellaan. Toivottavasti tulee onnistuneet muodot, olen kulmistani jotenkin hyvin tarkka.

Viikonloppuna juhlitaan Miehen isän eli appiukkoni syntymäpäiväjuhlia ja kivat kemut on tiedossa! Moottorivehkeillä pärräilyä (pääasiassa miehille tarkoitettua) ja sen jälkeen vuokratussa mökissä porukalla oleilua, saunomista, syömistä hyvin ja elävää musiikkia. Uskon, että on mukava ilta, vaikka Pikkumiehen ja kuskin roolin vuoksi viinin litkiminen jääkin vähiin. Voisi sinne kuulemma yöksikin jäädä, mutta parempi kuitenkin huristella kotiin nukkumaan, kun on se reissukin tulossa juuri niin ei tule liikaa "erikoisuuksia" lähekkäin.


Ostin uudet rattaat toissapäivänä ja tänään ne olivatkin jo noudettavissa postissa. Ostin Carenan Free:t. Myin nimittäin Emmaljungan yhdistelmävaunumme jo hetki sitten, kun ajattelin, että pärjäämme pelkillä Britaxin B-Agileilla (matkarattaat) ja kun olin muutaman reissun niillä ulkoillut niin tuntui, etteivät ne kuitenkaan ihan riitä isommille liikkumisille ja ostin käytetyt Gessleinit. Eivät olleet hyvät, joten myin ne tänään sitten pois sopivasti uusien rattaiden tieltä. Carenat tuntuivat todella hyviltä ja tykkäsin erityisesti siitä, että jarrut olivat molempiin suuntiin, kuomuun sai lisäpituutta avaamalla vetoketjun sekä heittoaisa -ominaisuus oli äärettömän helppo ja toimiva!

Carena Free, kuva: vaunula.fi

Näillä perusteilla päädyimme rattaisiin:
- yhdistelmävaunu / kuomuratas
- rattaissa oma lämmin jalkapeite
- rattaan suositusikä: 6 kk- 3+ vuotta
- säädettävä työntöaisa
- heittoaisa (kasvot tai selkä menosuuntaan)
- säädettävä jalkatuki
- irroitettava ja säädettävä turvakaari
- selkänoja säädettävissä kahteen asentoon sekä täysin makuulle
- iso kuomu, muunneltavissa
- ratasosassa 5-pistevaljaat
- kuljetuslukko
- jarrut sekä etu- että takapyörissä
- puhkeamattomat pyörät pikalukituksella
- tavarakori
- yksinkertainen koota ja kasata




Aloitin Paula Salomaan kirjan "Vapauta sisäinen loistosi" ja vaikka en ole Johdantoa kovastikaan pidemmälle päässyt niin lämpimästi suosittelen kirjaa aivan jokaiselle. Ihanaa, oivaltavaa ja pohdiskelevaa tekstiä, joka ei millään tavoin pyri määrittelemään lukijaansa.
Upeaa loppuviikkoa!